Henkka lähti kaverinsa Härskin ja mustien tyttöjen kanssa aikasin aamusta pesille johonkin Löyttilän suuntaan. Pojat tapasivat aamuhämärissä muun porukan ja tekivät sotasuunnitelmat päivän varalle. Ekaksi kävivät Hetan kanssa kattomassa muutaman pienen ja helpon kiven alusen. Tää musta likka oli kun lentoon lähdössä, kun se huomasi, mikä oli pelin henki ja se tietysti aiheutti sen, että kaikki kotoa saatu hieno oppi tottelevaisuudesta huuhtoutui huit hemmettiin aamusateen myötä. Äijät kävivät vielä muutama ladon alusen Hetan kanssa, mutta mitään sen ihmeempää ei tässä vaiheessa saatu aikaiseksi, eikä yhtään elukkaa löytynyt. Lähdettiin muun jahtiporukan neuvomaan pommin varmaan paikkaa, jossa oli sata varmasti mötköä tiedossa. Paikka oli juoksuhaudassa oleva hiekka/kivipesä. Katiskan vuoro oli koittaa hoitaa tämä geissi. Aluksi  ei ollut varmuutta oliko pesässä supi vai sika, siihen malliin vanha rouva päästeli, kun pääsi tosi toimiin työmaalla. Loppujen lopuksi asia jäi ikuiseksi arvoitukseksi, sillä kun koiraa tutkattiin, maata oli 2-3 metriä, eikä maltettu jäädä pesää sen tarkemmin tällä reissulla tutkimaan, kun koira saatiin pesästä pois. Tämä juttu kyllä selvitetään ja tänne palataan...

Pian saatiin uusi kuuma vihje, että isossa heinää täynnä olevassa ladossa olisi ollu elämää... Ei muuta kun sinne ja äijät ladon ympärille passiin ja Kati alle. 10 minuutin haun jälkeen koira ilmoitti kiivaasti haukkuen, että mäyrä löytyi. Koiran havainnon oikeaksi todisti myös se, että löysimme ladon ulkopuolelta mäyrän jälkiä. Ladon lattia oli painunut pahasti kasaan ja ladossa oli kolmessa kerroksessa suuria pyöreitä heinäpaaleja, eikä koiraa ollut mitään mahdollisuutta päästä auttamaan. Voi perkele sentään, ois ollut aika mehevä paikka meidän Pommikoneelle! Puolen tunnin kiivan haukun jälkeen Katiska hukkasi sian ja taas jatkettiin matkaa.

Aikamme miettittyämme ja muutaman "hopea tilan" saatuamme tulimme siihen johtopäätökseen, että supit ovat ilmeisesti vielä kuusen persiissä, kun sikoihin vaan törmäättiin. Jatkettiin kuitenkin vielä paikkojen katsastamista ja mentiin vielä kurkkaamaan yksi kivilaatta pesä, johon meni parikin reikää. Katiska alle ja ralli alkoikin heti. 10 minuutin haukun jälkeen Kati olikin jo oteessa. Pääteltiin äijien kanssa äänistä ja koiran käytöksestä, että supit oli alla ja päästettiin Hetekka äitinsä kanssa samalle työmaalla ja samalla oppiin. Pian alkoi sen moinen ralli, kun kahdesta mustasta terristä vaan voi lähteä. Pikkusen mietitytti, että kuinka tytöt yhdessä oikein tuleevat juttuun? Ei nimittäin oo mikään läpihuuto juttu laittaa kahta terrieriä samaan reikään, kun saattaavat ajaa vaikka toisiinsa kiinni.  Nämä tytöt kun ovat välillä ottaneet toisistaan mittaa oikeen tosissaan.  Vaan tällä kertaa ne oliviat ilmeisesti niin keskittyneinä supiin, että eivät olleet toinen toisistaan kiinnostuneita. Ärinää ja purinaa kuului ja välillä vilahti reijässä koira välillä supi. Lopulta päästiin jeesaamaan koiria ja lykättiin varppi supiin kiinni. Tosin varppi oli väliillä kiinni myös Härskin enkelikiharoissa ja siltä meinasi orvaskesi revetä! Kyllä äijästä lähti aikamoinen metakka, kun se huusi pää vinossa, että hellittäkää nyt helvetissä, varppi on mun tukassa. Ja ukko varpin toisessa päässä käänsi tietysti ensi varppia vielä piirun tiukemmalle... On nimittäin aika haastavaa työntää ja ohjata varppia ahtaaseen paikkaan äijän ohi, kun reijässä kaksi koiraa vetää vielä supia eri suuntaan.  Pian oli kuitenkin supi pihalla ja koirat sen myötä. Kati laitettiin vielä uudestaan etsimään ja pian se ilmoittikin, että reijässä oli vielä toinenkin supi. Heta vielä sisään ja pian oli äiti ja tytär taas työmaalla porukalla. Ulos saatiin tämä toinenkin otus. Oli aika mielenkiintoinen reissu, kun pääsi itse toteamaan todeksi sen tosiasian, että kaksi terriä voi olla yhdessä samalla työmaalla, ajamatta toinen toistensa liiviin kiinni, kuten meidän mustat tytöt tällä kertaa olivat! Nyt on Harjuniityssä hiljaista terrieri osastolla, kun äiti ja tytär ottavat lepiä naamat pikkusen topaleina ja keräävät voimia taas uusia reissuja varten!